tiistai 5. helmikuuta 2008

Työn moraalittomat tahtilajit

Minä olen pakotettu laatimaan Top 5 -listan työpäivän merkittävistä virsistä. Panu esitti komean listan, mutta eihän se meikämandoliinolle kelpaa. Kovasti tekisi mieleni kirjata tänne porvari nukkumaan huonosti tai tosi huonosti, mutta en tohdi. Pitäydyn rokkaavammassa muodossa. Näin tapahtuu ihan siksikin, että Panun tapaan myös minun päivääni kuuluu rock, joka kuuluu tietokoneesta korviini. Oikein valittu musiikki edistää ajattelua.

1. Kingston Wall: Waste of Time (Kingston Wall I)
2. Genesis: The Cinema Show (Selling England by the Pound)
3. AC/DC: What Do You Do for Money Honey (Back in Black)
4. Neil Young: Ordinary People (Chrome Dreams II)
5. Manic Street Preachers: A Design for Life (Everything Must Go)

2 kommenttia:

panu kirjoitti...

ordinary people on hyvä lapiointilaulu: pituutta riittää ja tunnelma on komea!

Tommi kirjoitti...

Ordinary People on mahtava. En tiedä toista yli 15-minuuttista biisiä, jota ei tajua kuuntelevansa niin kauan. Olisiko tämä Niilon tuki kapitalismin päättymättömän kierron logiikalle? Tätä kuuntelemalla ihminen ei edes tajua samassa tekevänsä töitä.