sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Instrumental Tampere


Kävin Tampereella katselemassa kirjoja ja niitä esitteleviä ihmisiä. Tilaisuus oli tylsä, keskeneräinen, sanoisin. Onneksi ihmiset erosivat tapahtuman luonteesta. Silti jouduin reissulla keskusteluun, jonka virroissa uin edelleen. Toivon pysyväni pinnalla, mutta varmaa se ei ole. Tiedän, että keskustelutaitoni on puutteellinen, mutta tiedän myös sen, että keskustelu on kaksisuuntainen tie – tai sitten kyse ei ole keskustelusta vaan jostain aivan muusta.

Ajatusteni aallokossa keinun paikoin niin sanattomana, että sanattomat laulut sopivat nyt parhaiten listattavaksi. Tunnelmaan sopivasti ykkösenä on klaustrofobiseksi, lähes fasisistiseksi kasvava urbaania tylyyttä ilmentävä rypistys.


1. King Crimson: Dangerous Curves (Power to Believe)
2. Piirpauke: Soi vienosti murheeni (Global Servisi)
3. Rush: YYZ (Moving Pictures)
4. J.J. Cale: Cloudy Day (Shades)
5. Andy Summers: Earthly Pleasures (The Golden Wire)

Ei kommentteja: