Studio:
Konsertti:
Muut keveät klassikot voi löytää täältä.
Rauhaa.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Psykedeelinen psunnuntai
Eilen töihin rämpiessä olo tuntui henkisesti irtonaiselta. Johtuikohan se edellisen illan viinilasillisesta ja oluesta? En osaa sanoa, mutta todellisuus oli vain kevyesti kiinni parista nurkasta. Metrosta noustessani sattui Spotifyn psykedelia-soittolistalta arpoutumaan Grateful Deadin hieno Friend of a Devil. Hetkellisesti todellisuus tuntui irtoavan kokonaan. Tämä biisi on Deadin American Beauty (1970) -albumilta, joka on yksi heidän parhaimpiaan. Koska Grateful Dead oli myös loistava live-bändi laitan mukaan konserttitaltioinnin vuodelta 1970. Ja jos haluaa tarkemmin tutustua heidän konsertteihinsa voin suositella The Deadpod podcastia. Ajattelin, että voisi olla mukavaa jakaa tämä kaunis musiikillinen kuumailmapallo, jolla purjehdin muutaman hetken eilen. Keveätä sunnuntaita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tää tykkäs ja paljon. Kiitos.
Olen jotenkin näköjään yhdistänyt Grateful Deadin hieman raskaanpaan musiikkiin, olen ollut siis väärässä. Letkeän leppoista tämä.
Ari, Grateful Deadhän on pilven pehmeätä musiikkia. Tuntemistani bändeistä heillä on ehdottomasti lavein musiikin tuntemus. Konserttitaltioineilla kuulee aivan kaikkea bluegrassista Rollareihin ja psykedeliaan.
Kuuntelin biisit tällä kertaa kuulokkeilla, ja varsinkin tuon studiossa äänitetyn version kitarajuoksutukset olivat hurmaavia, jos tällaista adjektiivia tohtii käyttää Grateful Deadin yhteydessä. :)
Letkeä fiilis, poljento hiipii vaarallisen, ellei suorastaan pirullisen, helposti ihon alle. Pidin.
Onpa kivaa musaa. Oikein sopii iltamusaksi. Kiitos.
Grateful Dead on yksinkertaisesti Great. Olen pidätellyt ryhtymästä tähän suohon, vaikka Panu on monesti ehdottanut kuunneltavaksi sitä sun tätä. Kaikki kuulemani konserttitaltioinnit ovat kyllä olleet laaja-alaisuudessaan ja tyylitajussaan likimain ällistyttäviä.
Lähetä kommentti