En vastusta partureita, mutta siitä huolimatta on Crosby, Stills, Nash & Young:in Almost cut my hair soinut päässäni koko viikon. CSN&Y on minulle tullut tutuksi Neil Youngin kautta. Ajan myötä olen oppinut ymmärtämään millainen Superbändi se on ollut, siis hyvässä ja pahassa. Isoja ego, loistokasta elämää, Upeita biisejä, järjetöntä huumeiden imurointia ja lapsellista riitelyä.
Olen pitkästä aikaa kuunnellut tätä apteekkarien suosikkia. Se taisi lähteä liikkelle vitsistä: Kaverini oli huomannut jääkiekon olympia finaalin katsomossa Neil Youngin ja kentällä hääri pelaajat nimeltään Crosby ja Nash. Kaverini tuumasi,että enää puuttu Stills niin vanhat hörhöt olisi kaikki kasassa. Dejà Vu albumilta löytyy tämä klassikko, joka on minusta kertakaikkisen hieno hippihörhön taistelulaulu, niin tai siis peräksiantamattomuuden julistus, luomuhiusten ylistys... tai jotain... Rauhaa kaverit.
Olen ollut aina tämmöinen sekundahippi. Synnyin keskelle hippien kulta-aikaa, joten olen vasta teini-ikäisenä, paljolti elokuvien ansiosta, innostunut 60-luvun lopun musiikista. Joskus olen jopa ajatellut, että taisin syntyä parikymmentä vuotta liian myöhään. Onhan se toivotonta maailmanparannusta näin jälkeenpäin katsoen, mutta toisaalta jos antaisi kyynisyyden viedä kokonaan, olisiko sekään paljon parempaa? Joten annan hiusteni kasvaa, ainakin henkisesti.
JuuTuubista löytyy tälläinen mielettömän hieno live-taltionti, jossa suuri sankarini Niilo rykäiseen pari komeaa sooloa. Hienoa nähdä kuinka soittaessaan Stills ja Young pystyvät soittamaan yhteen vaikka tässä vaiheessa lavan ulkopuolella oli toisin. Laitan myös linkin Spotify:hyn niille, jotka haluavat kuulla albumiversion. Voin myös toimia hippihengessä apteekkarina, jos joku haluaa tykittää Spotify:ta...
Muita hiuksianostattavia klassikoita löytyy täältä.
Ja se Spotify annos täältä.
11 kommenttia:
Eihän tämän voittanutta ole, kun sille PÄÄLLE sattuu. Mutta miksi tämä soi päässäsi MIT:n sokkeloissa? Oliko siellä paljon niityä, joiden olisi pitänyt ajatella parturiin menemistä?
Minäkin näin Niilon jääkiekkofinaalin katsomossa, mutta tuo hauska yhteys jäi tajuamatta. Jos vastassa olisi ollut Ruotsi, niin kentällä olisi ollut myös Stillman. Melekin Stills.
Tää tosiaan toimii ja kolisee. Äijät osaavat vetää kunnolla. Ehdotonta viihdemusan kermaa. Hauska yhteys tuo lätkämatsihavainto:-)
Voimakas hiustenkasvu suojelee kyynisyyden kyyltä, usko pois. Neil Young ei ole kuulunut ihan niihin lähimpiini, pari kiekkoa taitaa olla hyllyssä, mutta toisinaan on tullut kuunnelluksi, etupäässä autossa.
Oma tie Neil Youngin kanssa on ollut vähän kiharainen joten tähänkin on suhtauminen ollut vähän ristiriitaista. Toisaalta OK, jokin taas häiritsee mutten tiedä mikä.
Tommi: Biisi varmaan soi päässä monesta syystä. Ja todennäköisesti ne olivat vain yhteensattumia, eivätkä kovinkaan paljon liittyneet toisiinsa. Jaron Lanier:in mielenkiintoinen pamfletti "You are not a gadget", Boston ja MIT varmaan vaikuttivat siihen, että pohdiskelin periaatteiden tärkeyttä (omien ja muiden). Ja toisaalta tämä vain tuntui komealta lenkkikaverilat Boston Commonia keväisessä aamunkoitteessa ympäri hölkätessä.
Hirlii: Neiliä kannattaa kuunnella myös auton ulkopuolella! Mutta se on myös loistavaa autoilumusaa. Olen joskus yrittänyt irroittaa autonlaseja äänenpaineella Niilon soidessa, mutta hyvin on liimattu lasit autossa.
Tomi: Niilo on varsin ristiriitainen heppu. Olen itsekkin joskus ihmetellyt miksi äijä on turauttanut albumillisen paskaa.
Peace brother and sisters.
Kyllä maailma nykyisinkin muutamaa hippiä tarvitsee, varsinkin jos niiden päät eivät ole aineista pehmeinä. Sopivaan fiilikseen käyvä biisi, ei ihan mun tämänpäiväiseen, mutta ei huono ollenkaan ja kokonaan kuuntelin, vaikka pituus hieman epäilytti :). Ejkä soitat sen miettimäsi Stranglersin myöhemmin?
Hyvä ajatus, Tuima. Kevään korvalla varmasti kuullaan lisää Stranglesia.
Nyt ei oikein iske, sunnuntaifiilis on sellainen.
Joskus muulloin kyllä.
Antaa hiusten kasvaa, vaikka henkisesti.
Hyvältä kuulosti ukkojen touhut.
No huh-huh. Palasin sunnuntaiklassikoiden äärelle näin illalla, ja täältähän pamahti täyslaidallinen hienoa, mestareiden soittamaa musiikkia. Tämän videon laitan talteen, niin hieno live-taltiointi, että alta pois! Kiitos ja kumarrus.
Niin, olisihan sitä ehkä ollut kiva päästä mukaan flower poweriin. Se kun ei onnistunut, niin täytyy vain kasvattaa hiuksia. Edelleen :)
Tosi taivaallista hörhökamaa!
Lähetä kommentti