lauantai 2. tammikuuta 2010

Ameriikan savoa.

Ajattelin jatkaa siitä mihin jäin viime vuonna. Viime vuoden viimeinen ostamani levy (kyllä on olemassa vielä ihmisiä jotka ostavat musiikkia tallennettuna kolmiulotteiseen kappaleeseen) oli Tom Petty & the Heartbreakersin hieno Live Anthology. Se on neljän CD:n mittainen läpileikkaus tuosta loistavasta livebändistä. Kuulin ja näin bändin esiintyvän televisiossa Live Aid -tapahtumassa 1985. En tiennyt mitään koko yhtyeestä ennen sitä, mutta se jäi kaihertamaan sen verran, että ostin pari levyä. Kun herrat olivat Dylanin lämmittelijänä Helsingissä 1988, kävin katsomassa. Silloin ymmärsin miten kova livebändi on kyseessä. Tosin Bob antoi turhan paljon tasoitusta vetämällä aivan ala-arvoisen keikan.
Valitsin klassikoksi hienon kotiseutuylistyksen. Se on sukua muutamille muille rocklauluille, joissa ylistetään Yhdysvaltojen eteläisiä seutuja. Mutta Tom Petty:lle ominaiseen tapaan hän kertoo se ilman turhaa kukkoilua.
Toisen kerran näin Tom Pettyn ja sydäntenmurskaajat hienon Wildflowers levyn jälkeisellä kiertueella. Sekä keikka että keikkapaikka olivat silloin aivan mahtavat.
Ai niin, oli minulla toinenkin syy valita TP seuraksi klassikoksi, mutta ehkäpä arvaattekin sen.
Muut murrenäytteet Löytyy täältä.

14 kommenttia:

Halo Efekti kirjoitti...

Petty on sellainen muusikko että en erityisesti seuraa häntä, mutta aina kun törmaan jossakin hänen esitykseensä siitä jää miellyttävä fiilis. Niin tästäkin.

En ollut ajatellut että hän on Floridan kasvatti, mutta stekkasin senkin tämän innoittamana.

Eleettömän vakuuttavaa tulkintaa, vaikka ääni ei sinänsä ole mikään erityisen vahva tai kaunis

Tuima kirjoitti...

En minäkään seuraa Pettya aktiivisesti, mutta Wildflowers-levystä olen pitänyt. Tästä minulle ennen tuntemattomasta laulusta pidin myös paljon, pitäisikin etsiä Spotifysta lisää Pettya kuultavaksi.

Oletko menossa keikalle vai Pettyn kotiseuduille?

lepis kirjoitti...

No niin. Tom Petty and The Heartbreakers ei ole koskaan yltänyt kotimaisten radiokanaviemme soittolistoille (taitaa siellä joskus yksi biisi keikkunut) ja näin ollen jäänyt vieraaksi meikäläisille, paitsi Traveling Wilburys liitoksistaan.

Sääli, harmi ja kaikkea. Tom Petty on yksi suurista. Kahdeksankymmenluvun Amerikoissa bändiin tutustuneena en voi kuin nautiskella tämän päivän biisisi ääressä. Ja ehkä käydä hakemassa lisää.

Jr. Jones kirjoitti...

Tom Petty on kyllä kovasti mieleeni.

pilvikki kirjoitti...

Ois se ollu hianoo nähdä tämä livenä!

Vaiheinen kirjoitti...

Tom Petty and The Heartbreakersia kuuli joskus silloin ikuisuus sitten ja jos onnistui C-kasetille nappaamaan, niin johan oli hyvät meiningit:-)

panu kirjoitti...

En ole Floridaan menossa vaikka se houkuttaisi lämpöisen ilmanalan vuoksi, enkä ikävä kyllä ole mennossa keikallekkaan. Yhteinen nimittäjä tälle ja kahdelle edelliselle sunnuntain klassikolle on ollut tuo Lepiksen mainitsema Traveling Wilburys, jossa molemmat olivat mukana.

Tuima kirjoitti...

Eli seuraavaksi soitat sitten ELOa tai Roy Orbisonia :)?

timbut kirjoitti...

Paljon on virrannut vettä Nigerissä Timbujen ohi ja jäänyt loistomusaa kuulemati tai kuuntelemati. Miten lie tämäkin tulee vähän niin kuin uutuutena? Kyllä täällä klassikoissa kannattaa ravata, aina vaan ihmeitä löytyy kuunteluun.

Hui, siitä aiemmasta Bobin joululauluvideosta ei olla vieläkään selvitty, me järkytyttiin aivan tyystin, ei uskota sitä todeksi, oliko tottakaan???

Maria kirjoitti...

TP on sellainen, joka jää aina jostain syystä pitkiksi ajoiksi unholaan. Yhdessä vaiheessa kuuntelin paljonkin, eikä pahalta kuulosta vieläkään. Täytyykin kaivella levyt esille...

Niin, minäkin kuulun niihin, jotka kuuntelevat levyjä (tosin vinyylini menin mielenhäiriössä myymään, teko jota olen katunut varmaan enemmän kuin mitään muuta ikinä).

Tom Petty on vankka suosikki, joka ei horju vaikka jäisi välillä taustalle.

Hieno valinta.

Tommi kirjoitti...

Tom Pettyn arvo nousee minun mielessäni koko ajan. "Näkymättömyydestä" voi olla hyötyäkin.

panu kirjoitti...

Tuima: katsotaan nyt tuleeko ELOa ja Orbisonia... :)
Timbut: kyllä Bob oli ihan totta (ihan niinkuin Joulupukkikin). Mulla on todiste levyhyllyssä.

Anssi kirjoitti...

Pettyn live-esityksistä kannattaa ehdottomasti tsekata myös Soundstage-dvd. Aivan loistavaa, rehellistä bluespohjaista materiaalia taidokkaasti soitettuna. Kirjoittelin siitä viime vuonna.

panu kirjoitti...

En omista kyseistä DVD:tä. pitänee hankkia. Tuo Melinda biisi )vuodelta 2003 New Orleansissa tatioituna)löytyy myös tuolta Live Antologialta. Kertakaikkisen loistavaa soittoa.