Takaperin taivaaseen

Viime viikolla esiin nostamani Boo Radleysin “Ride the Tiger” päättyi takaperin kuultuihin taustoihin. Olkoon se aasinsilta, jota pitkin kuljetaan suoraan brittiläisen poprockin huipulle. Ilman manchesterilaista Stone Rosesia ei olisi esimerkiksi koskaan ollut Oasista (mikä olisi saattanut olla hyväkin asia). Gallagherin veljesten tuittuilukin saattoi olla Stone Rosesin kitaristilta John Squirelta opittu/varastettu tapa. (Vaikka taitavat veljekset olla juntti-idiootteja ihan oikeastikin.) Harmittavinta tuittuilua oli se, että Stone Roses eli vain kymmenen vuotta 1984-1994. Tuosta ajasta jäi vain kaksi albumia, The Stone Roses (1989) ja Second Coming (1994).

Debytti on niin komeata, tarttuvaa mutta persoonallista poprockia, että melkeinpä kuka tahansa muusikko haluaisi nähdä kannessa oman nimensä. Albumilla on hittiä hitin perään, mutta “Made of Stone” on hittilistan kärkeä. Se ilmestyi singlenä helmikuussa 1898. Ilman b-puoltaan se ei olisi kuitenkaan mitään tai ei ainakaan sama tajunnanräjayttäjä. Kääntöpuolelta löytyvä “Guernica” on yhtä vääristynyt kuin viittauskohteensa, Pablo Picasson samanniminen, ihmisen mielettömyyttä kuvaava taulu. Stone Rosesin ”Guernica” on a-puolen”Made of Stone” takaperin, joskin hieman poikkeavin sanoin. ”Guernica” on yksi ällistyttävimpiä lauluja, joita olen kuullut. Se vetoaa yhä, aina.



Muita ällistyttäviä klassikoita tavoitat täältä.