sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Hotellihuoneblues


Matkustin viime viikon. Istuessani lentokoneen penkkiin vyötettynä, että mikä viiden suora helpottaisi työmatkustamisen tuomaa ahdistusta. Matkailussa on loppujen lopuksi aika vähän hyviä asioita, kun ei voi itse päättää tekemisiään tai matkakohdetta. Lentokentät, lentokoneet ja hotellit ovat loppujen lopuksi varsin ankeita. Toki on myönnettävä, että usein olen saanut myös nähdä kaikenlaista ihmeellistä ja hienoa matkojen aikana.
Nazarethin Jet lag on aika hauska kuvaus rokkareiden kiertuelämästä ja monet biisin huomiot sopivat omiin tunnelmiin kun silmät ristissä könyää lentokentältä hotellille, tai herätessä kolmelta aamulla, eikä muista missä on.
Hotellit ovat kaikkialla samanlaisia kaikkialla. Suurin osa hotellien sisustuksista tuo mieleen amerikkalaiset keskiluokkaiset kodinsisustusihanteet. Kun rönöttää hotellin sängyllä puoli yhden aikaan yöllä minibaaria tyhjentäneenä ja CNN:ää toljottaen alkaa päässä väkisinkin soida Red Hot Chili Peppersin Californication. Se kuvaa hyvin sitä juuretonta oloa, joka väkisinkin hiipii puseroon hotellien rinnakkaistodellisuudessa.
CMX:n Epäonnisten liikemiesten helvetti on jo nimensä takia listalle päässyt ja sitä on usein miettinyt omilla matkoillani. Tom Waitsin biisi shore leave kuvaa kauniisti matkaajan koti-ikävää, kun laulun kertoja pohtii miten sama kuu voi paistaa kotona rakkalleen ja sille kummalliselle tohinalle jonka keskelle kertoja-merimies oli päätynyt.
Pink Floydin Comfortably numbia on vaikea selittää, mutta ehkä jätän sen lukijan tulkittavaksi.
1. Nazareth: Jet lag (Rampant)
2. Red Hot Chili Peppers: Californication (Californication)
3. CMX: Epäonnisten liikemiesten helvetti (Discopolis)
4. Tom Waits: Shore Leave (Swordfishtrombones)
5. Pink Floyd: Comfortably numb (The Wall)

4 kommenttia:

Tommi kirjoitti...

Tämä on hyvä lista siksikin, että en itse pysty samaan: hotellihuone-elämä on meikämadoliinolla aika vähissä. Kaipuuta sinne ja tänne kuitenkin riittää. Kaipuu johonkin "omaan" (onpa se mitä hyvänsä) on ihmisen perusominaisuus.

Varsinkin CMX lämmitti.

Tommi kirjoitti...

Mainitsemasi "juureton olo" on tuttua täälläkin. Mutta onko ihmisellä juuret?

panu kirjoitti...

Joo, kaipa tämä hotellielämä voi vaikuttaa vähän rock-henkiseltä, jota se saattaa nanosekunin ollakin, mutta eipä siinä paljoa menetä.
Vastaus kysymykseesi juurista: on. Varpaat. Ne kun työntää maan sisään tulee juureva olo. Mutta tekeekö juurimusiikki saman?

Tommi kirjoitti...

Kyllä, JUURI musiikki tekee juurevan olon. Tai sitten se vain pelastaa, jos ei tunne kuuluvansa... jollain hetkellä mihinkään.