Tein viiden listan tämän vuoden parhaista levyistä. Ry Cooderin Pull up some dust and sit down ei aivan mahtunut sille, mutta levy avausraita No banker left behind sopii mainiosti sunnuntaiklassikoksi. Se on todella hieno protestilaulu, joka ei ole liian vakava vaikka käsitteleekin vakavaa aihetta: pankkien ahneutta. Biisin nimi on lainattu Robert Scheerin pankkikriisiä käsittelevästä artikkelista, joka toimi innoittajana koko levylle. Cooderille tyypiliseen tapaan musiikki on tyylillisesti virheetön.
Muita tuutulauluja voi kunnella täällä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Ry Cooder on yleensä aina hyvä, niin nytkin.
Samaa mieltä. Kivaa kuultavaa että vielä 2010-luvullakin syntyy näin autenttista protestilaulukamaa, ei mitään turhia gimmickkejä tarvita.
Tämähän toimii kuin mikä! Ry Cooder aina tekee niin. Good stuff pankkiirien kompastukseksi.
Vastineeksi hienolle, ajankohtaiselle juurevuudelle (oliko tuossa oxymoron?) tarjoan tämän:
http://youtu.be/xIZMTQrOiBc
Tommi: hyvä juureva vastine.
Lähetä kommentti