Neil Young täytti eilen 66 vuotta. Onnea Neil, ja kiitos, olet musiikin Route 66. (Tietysti hän lukee tätäkin suomenkielistä blogia.) Pappaiästään huolimatta Neil on edelleen ”young”. Videossa (Montreux 2001) hän esittää Crazy Horsen kanssa laulun "Goin’ Home". (Laulu löytyy studiolevyltä Are You Passionate? 2002). Taltioinnin aikaan hän oli kymmenen vuotta nuorempi. Eiköhän tämä jaarittelu riitä. Totean vain, että ilman Neiliä meillä ei olisi mitään. Ei mitään.
Muuta mukavaa meininkiä voit tapailla täältä.
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Neil 66
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Setä jaksaa vielä heilua, ihan mukiinmenevästi.
Viime viikonloppuna kävellessäni Hong Kongin keskustassa joku vastaantulija taisi hämääntyä käyttämästäni Niilon keikkapaidasta, niin paljon, että sanoi hölmistyneenä ääneen: Neil Young.
Hyvää Syntymäpäivää, Neil.
Totean vain, että ilman Neiliä meillä olisi edelleen paljon muuta. Mutta Neil-setä mahtuu sinne muun joukkoon oikein hyvin.
Ari, setä heiluu, mutta ei enää men mukiin - ainakaan ensiteen malliin :)
Panu, maailma on ihmeellinen.
Tuima, ei olisi - esimerkiksi Crazy Horsea eikä sitä yhtä hilloa, ja se on jo sama asia kuin ei mitään.
Onnea vaan Neilille! Hyvä hän on mutta muitakin hyviä on.
Pah, meille jäisi silti Crazy Horses... :)
Hmm, voin hyvin kuvitella elämäni ilman Nipaa.
Onnea nyt kuitenkin.
Joo, voisin mennä.
On tämä superia. Synttärionnitukset myös täältä.
Komeasti soi. Taikaa on, pedon luku meneillään ja apassipaita päällä.
Such a wind was blowing that day,
Through the battleground,
I could feel it in my hair,
As I turned towards downtown.
Weaving through the buildings,
Cutting though the streets,
Slicing through the culture,
Piling on the weeks.
Lähetä kommentti