sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Aloha

Alkukesästä Eddie Vedder julkaisi albumillisen ukulelella säestämiään lauluja. Tilasin Ukulele Songs:in Suomeen LP-levynä. Kun saavuimme lomalle Suomeen se odotti minua päästäkseen levylautaselle. Iloisena ylläyksenä huomasin, että levyn mukana tuli nuottikirja (jossa on kaikki levyn biisit) ja otekarttajuliste. Aika nopeasti kypsyi ajatus, että tämähän on hyvä syy opetella soittamaan ukulelea. Varsinkin kun tiesin, että lyhyen loman jälkeen palaisin takaisin Kiinaan ja perheeni jäisi Suomeen. Ajatus soittoharrastuksesta oli lohdullinen. Minulla olisi jotain tehtävää iltaisin töiden jälkeen. Pakkasin nuottivihon ja julisteen mukaan.
Eilen kävin Hong Kongissa musiikkikaupassa. Kitarametsikön laitamilla oli muutama ukulele. Kokeilin kahta. Toinen tuntui heti hienolta. Päätin ostaa sen. Kaupasta käveli ulos keski-ikäinen mies, joka hymyili onnellisesti. Aivan kuin olisin teini, joka on juuri saanut ensimmäisen sähkökitaran. Illalla kotiin tultuani tapailin Dream a little dream laulun läpi. Saatoin kuulla päässäni Eddien laulavan.
Nyt istun aamukahvia nauttien ja kirjoitan tätä. Sylissäni lepää uusi ystävä. Toistaiseksi olemme vain hyviä ystäviä.
Koska en vielä osaa soittaa, laitan tähän kaksi Eddien laulua tuolta levyltä.

Thanks, EV.





Muita sointuja voi kuulla täällä.

9 kommenttia:

Tommi kirjoitti...

Jösses! You are my hero. Pysähtyen olisit jo perillä sopii ukuleleen. Nyt pitäisi tietysti sanoa jotain myös muutamalla muulla kielellä, mutta sanottakoon vain: och mamma, pappa och ukulele också. Vai oliko sankarini sittenkin EV?

Tuima kirjoitti...

Minä olen aina liittänyt ukulelen marilyniin ja siksi olen ollut hieman hämmentynyt raavaiden miesten ukulele-orkestereista. Mutta tarinasi luettuani jotenkin voin kyllä kuvitella perhettä kaipaavan miehen harjoittelemassa keittiön pöydän äärellä ukulelen soittoa. Ajattele miten perheesi esimerkiksi jouluna ilahtuu, kun soitat heille muutaman ukulele-joululaulun.

Mutta nuo Eddien esitykset. Dream a little dream on OK, Can' t keep aika kaamea.

Hirlii kirjoitti...

Olipa liikuttava tarina miehestä kaukana kotoa ukulelen kanssa.

Aikansa (ja ikävänsä) voisi elää paljon huonomminkin kuin ukulelensoittoa opetellessa. Pari joululaulua kannattaa varmaan myös opetella, kuten Tuima tuossa ehdotteli. :)

SusuPetal kirjoitti...

Tässäkin huushollissa on ukulele, kerrassaan viehättävä soitin.
Ukulele Ike on ollut suosikkini hamasta lapsuudesta, nykyään tulee kuunneltua myös Janet Kleinia

Tämä Eddie oli uusi, miellyttävä tuttavuus.

panu kirjoitti...

Ukulele Ike on aivan loistava! :)

lepis kirjoitti...

Suklainen ääni, joka meni suoraan ihon alle! Jatka Panu! Ja jaksamista sinne kauas.

panu kirjoitti...

Kiitoksia kannustuksesta. Nyt on vasemman käden sormenpäät hellät harjoittelusta. Täytyy ruveta miettimään joululauluvalintoja joululle 2015.

Sanna kirjoitti...

Pitäisköhän kohta jo olla mustasukkainen? <3

panu kirjoitti...

Ei tarvitse, rakas.