Viimekertaisen klassikkoni jäljiltä olen tehnyt hallittuja aikamatkoja takaisin 90-luvun alkuun, jolloin nuorena opiskelijana jurotin musta t- ja flanellipaita yllä milloin missäkin räkälässä ja kuuntelin kaikenlaista musiikkia, josta osa putosi silloin karsinoituun Grunge-rockiin (olen aina inhonnut tuota nimitystä). Ajattelin jakaa osan tästä aikamatkasta täällä, sunnuntaiklassikoina. Tämä seuraavan laulun valitsin siksi, että en sitä voi tällä hetkellä kuunnella kuin youtuben välityksellä (CD on kotona ja koti kaukana).
Screaming Trees tuli jostakin Seattlen lähistöltä ja soitti hivenen psykedelialla maustettua vetävää kitararokkia. Nearly Lost you on erinomainen esimerkki tästä ja lisäksi taisi olla yhtyeen läpimurtohitti. Video ei ole ihmeellinen, mutta kitaristin kuperkeikka biisin loppupuolella on suloinen.
Muita sunnuntaikuperkeikkoja löytyy
täältä.
8 kommenttia:
Tämä oli hyvä. Ihan outo bändi ja kitaristin kuperkeikka oli tosiaan "suloinen". Mutta vetävä biisi ja solistilla ehta rockääni.
Singles! Tämä on hieno, hieno biisi, joka minun päässäni liittyy aina Cameron Crowen hauskaan Seattlen aikalaiskuvaukseen. Siinä on grungen ydin. Muun muassa Vedder, Ament ja Cornell esiintyvät siinä edukseen... Täytyy heittää soundtrack koneeseen. Kiitos, kollega, muistutuksesta.
Ihan tuntematon biisi ja yhtye mullekin,mutta hienoa soittoa ja laulua ja menoa:-)
Laulajahan on ihan suomalaisen näköinen. Yhtye on vieras, kappale samoin. Bändin nimi on erinomainenen ja kappalekin oli hyvä. Jotenkin juronnäköisten nuorten miesten voikin kuvitella armollisesti nyökyttelevän tämän tahdissa.
Minullekin tuli mieleen suomalaisennäköinen laulaja. Ehkä hieman liian rajua näin sunnuntaiaamuun. Kitaristikin revittelee kuin viimeistä päivää :D
Reipasta poljentoa ja tuhtia kitaran revitystä, kuten Arikin huomautti kommentissaan. Tosin biisi venyi lopussa vähän turhaan saman jauhamiseksi. Laulajan ääni on hieno, pidin siitä tosi paljon.
Mitä tulee videoon, ajattelin ensin, että onpas persoonallinen rajaus, kunnes tajusin noin kolmen minuutin kohdalla, että näytössä on vain puolet tai ehkä 65% kuvasta. Painuin siis Youtuben puolelle katsomaan videon uudelleen koko komeudessaan ja onnistuin näkemään ne "suloiset" kuperkeikatkin. :)
Hauskaa, että kuperkeikka viihdytti. Olin ihan varma, että kaikkihan nyt tämän Screaming Treesin tietävät, mutta mukavaa huomata, että voi omasta hyllystä tarjoilla yllätyksiä.
Virtaahan tässä riittää. Tuntematon bändi, mutta toimii. Jotenkin tuo mieleen tuon mainitsemasi g-genren ja ajan, jonka itse hyppäsin tuossa mielessä aika sujuvasti yli :-)
Lähetä kommentti