Kävimme koko perheen voimalla kuuntelemassa Tampereen filharmonian Avaruusseikkailua. Oli hienoa kuunnella tieteiselokuvista tuttuja sävelmiä elävän orkesterin soittamana. Joukkoon oli myös hienosti ujutettu haastavampaa ja (lapsi)yleisölle oudompaa materiaalia. Muun muassa Györg Ligettin Atmosphères ja Kaija Saariahon Asteroidi 4179:toutatis soivat hienosti livenä. Etenkin Avaruusseikkailu 2001:ssä soinut Atmosphères oli vaikuttava teos. Kotiin kävellessä vaimo ehdotti avaruusaiheista top 5. Ajatus oli mielestäni mainio, joten tuumasta toimeen.
David Bowie on tehnyt aika monta avaruutta sivuavaa laulua, mutta minulle Space oddity on ylitse muiden. Siinä on hieno herkkä tunnelma, jollakin kummallisella tavalla laulussa kuuluu avaruuden loputon melankolinen tyhjyys.
Blues Öyster Cultilla on myös useita scifihenkisiä viisuja. Valitsin niistä ehkä monimielsimmän laulun. Veteran of thousand psychic wars on aika kolkko kuvaus henkisesti loppuunajetusta ihmisrauniosta. Olen joskus tulkinnut sen tapahtuvaksi jossakin kaukaisessa galaksissa kauan sitten, siksi se on listalla. Sen on sanoittanut sitä patsi Michael Moorcock, joka on kirjoittanut kasapäin avaruusoopperaa.
Scifillä jatketaan: Yesin Starship trooper lienee saanut ainakin nimensä Heinleinin romaanin mukaan, jossa maapallo valloittaa muita planeettoja tuhoten inhottavia ötököitä sääliä tuntematta. Olen aina pitänyt kirjan monimielisestä allegoriasta ja Yes:in biisissä on hienoa mahtipontisuutta, joka sopii avaruuden valloittamisen henkeen.
Pink Floydin Astronomy Dominessa ollaan, no, ainakin tukevasti pihalla.
Viimeisessä biisissä ollaan jo lähempänä maata. Se alkaa Apollo raketin lähtölaskennalla. Armstrong, Aldrin, Collins on The Byrdsin alle kahden minuutin kunnianosoitus astronauteille.
1. David Bowie: Space Oddity (Space Oddity, 1969)
2. Blue Öyster Cult: Veteran of Thousand Psychic Wars (Fire of Unknown Origin, 1981)
3. Yes: Starship Trooper (The Yes Album, 1971)
4. Pink Floyd: Astronomy Domine (Piper at the Gates of Dawn, 1967)
5. The Byrds: Armstrong, Aldrin, Collins (Ballad of easy Rider, 1969)
2 kommenttia:
Mahtoi olla komea konsertti, jossa mielikuvien kartat olivat päässä valmiina. Listasi oli myös vaikuttava. Toki, tietenkin, minun on "paranneltava" sitä omallani. Allekirjoitan valinnoistasi jokaisen, ehnä Byrdsia lukuun ottamatta, mutta kyllä ne taitavat jäädä vitosen ulkopuolelle. Vaikkakin BÖCiltä mukaan saattaa tulla jotain muuta...
Se Byrdsin biisi oli jonkinlainen vastine konsertissa soitetulle Apollo 13:ta teemalle.
Lähetä kommentti