Tänään on juhlapäivä. Ilalla yksi ehdottomista suosikeistani tulee keikalle. Ja nyt jo tavaksi tullut toivebiisien ruinaaminen on suoritettava. Vaikka Niilon kohdalla se on aika turhaa. Ensinnäkin minä olen luultavasti tyytyväinen vaikka soittaisi minkälaisen setin tahansa. Toisekseen Neil Young ei ole ihan samanhenkinen esiintyjä, kuin esimerkiksi Bruce Springsteen. On aika vaikea kuvitella Niiloa keräilemässä toivelaulukylttejä yleisömerestä. Viimeksi näkemälläni keikalla hän tosin taisi toteuttaa yhden yleisön pyynnöistä. Olin katsomassa hänen soolokiertueen konserttia Kööpenhaminassa 2003 ja siellä aloittaessaan juuri seuraavaa biisiä, huusi joku tanskalainen noin viidennen kerran: "Needle and the damage done!" Neil murhati jotakin hyväksynnän kuuloista ja keskeytti juuri aloittamansa biisin ja soitti toiveen. Samalla keikalla, joku toinen ölisijä huuteli pitkin keikkaa Rock'n'roll -huutoja ja jossain vaiheessa Niilo vastasi huutoon toteamalla: "who do you think I am?". Tänään en odota yhtä vilkasta keskustelua yleisön ja artistin välillä.
Top vitosen tekeminen Neil Youngin biiseistä on minulle lähes mahdoton tehtävä. Albumeista saattaisin saada top 5 aikaseksi, mutta valita nyt vain viisi biisiä! Aion kuitenkin ryhtyä tähän liki epäinhimillisä ponnistuksia vaativaan tehtävään tieän hyvin, miten vähän on mahdollisuuksia vaikuttaa illan settilistaan.
Päätin kunnioittaa Niilon rumia levynkansia (etenkin Zumaa, jonka kannet ovat aivan kamalat, mutta musiikki loistavaa) ja kirjoitin top 5 käsin.
5 kommenttia:
Hei mä haluaisin kuulla, mitkä ovat mielestänne parhaat Young-levyt. Itseltä löytyy vaan tuo yksi divarista haalittu kokoelma ja kun ehkä haluan lisää levyjä ostaa, tulee hullu valinnanvaikeus eteen! Voisi kartuttaa kokoelmia, kun noita levyjä olis nyt sopivan halvallakin tarjolla.
Tuohan kuullostaa top viisi albumilistalta. Se on aika vaikea kun pitäisi karsia. Niilolla on niin paljon hyvää. Mutta ainahan sitä voi yrittää. Minusta kannattaa aloittaa alkupään tuotannosta ja vasta sitten siirtyä loppupään rosoisempaan materiaaliin. Paitsi jos ehdottomasti tuntuu siltä, että haluaa rupista runttausta kuunnella.
Tässä oma suositukseni:
After the goldrush (on minun ensimmäinen Niilo levy)
Harvest
Everybody Knows this is nowhere
Zuma (tämän hetkinen suosikkini)
Comes a time
...ja sitten kannattaa siirtyä surinaan.
Live Rust
Freedom
Tonights the night
Rust Never sleeps
Raged Glory
toivottavasti tämä helpottaa valinnan vaikeutta. Tommi varmaan voi heittää oman lusikkansa soppaan.
Kiitsa vaan! Vähän netissä selailin vastaavia listoja ja tosiaan tuosta alkupään tuotannosta varmaan kannattaa aloittaa. Katsotaan...
Tässä minun preferenssini... aika samanlainen kuin Panuln vastaava.
-Neil Young (siis eka levy); olisinpa ollut aikalainen, kun tämä ilmestyi. Last Trip to Tulsa kruunaa kaiken. Hetken, päivän, elämän...
-Everybody Knows This is Nowhere
-Harvest
-Comes a Time
-After the Gold Rush
Sitten muut:
-Live Rust
-Zuma
-American Stars 'n Bars
-Harvest Moon
-Silver & Gold
Ja vielä:
Buffalo Springfieldiä ja CSNY:tä.
Niin se tuli mieleen, että jos kokoelmasi on tosiaankin tuo greatest hits, niin yksi kohtuuhintainen tapa laajentaa Niilo kirjastoa ensi hätään on hankkia Decade kokoelma.
Lähetä kommentti