Ristiriita

Viimeisen viikon aikana olen kahdesti joutunut omituiselta tuntuviin ristiriitoihin ihmisten kanssa. Molemmilla kerroilla on tuntunut siltä, että vastapeluri ei ole halunnut ymmärtää, miksi voin olla hänen kanssaan eri mieltä. Siinä vaiheessa, kun mielessäni alkaa pyöriä ilmaus ”saatanan idiootti”, katkaisen väittelyn hetkeksi. Yritän olla sanomatta. Ehkä pitäisi mäjäyttää sanat naamariin, sillä asia on niinkin kuin kriitikkokollegani kerran totesi murskakritiikin oikeutuksesta: ”Jonkun on kerrottava niille, että ne tekevät paskaa”.

Kun pelin on viheltänyt hetkeksi poikki, on hyvä lähteä lenkille. Lenkki saa kuonat virtaamaan ja endorfiinin hyppimään niin, että sanatkin irtoavat toisin kuin ensin oli ajatellut. Myös iPodilla saattaa olla vaikutusta sanajärjestysten ja –valintojen muutoksiin... Olin juossut pari kilometriä, kun päätin, että nyt Muse ei käy ja nakkasin soimaan satunnaisesti yhden iPodini neljästä soittolistasta. Korviin tulvi ristiriitaa kuvittavaa sanoitusta, joka sai minut juoksemaan lujempaa, karkaamaan. Juoksu tuntui kyllä yllättävän hyvältä: maa vaihtui jalkojen alla, liikkeeseen tarvittavat lihakset olivat vetreät ja virkeät eivätkä traktorit ja kuorma-autotkaan ajaneet ohi kuivaa hiekkatietä pöllyttäen.

Kotiin päästyäni päätin listata ristiriitabiisien topviitosen. En kuitenkaan tehnyt sitä heti, vaan teen sen nyt, kun mieleni meri on tyyntynyt ja olen valmis ottamaan asiat asioina. Listalle päätyneet biisit liittyvät ristiriitaan monin ja kenties laveinkin tulkintatavoin. Mukana on ihmissuhdetta, yhteiskuntasuhdetta ja yhtäkkistä sisäistä ymmärrystä. Tärkeimpänä valintakriteerinä pidin kuitenkin tunnetta, jonka biisi herätti tuon myrskyisän lenkin tai pakomatkan aikana. Listasta voitte päätellä, millainen matkani oli – oikeasti.

1.Supergrass: What Went Wrong (in Your Head) (Supergrass, 1999)
2.Fish: Tongues (Yin, 1995)
3.Blur: This Is Low (Parklife, 1994)
4.Neil Diamond: What’s It Gonna Be (12 Songs)
5. Egotrippi: Tarpeeton mies (Matkustaja, 2003)