Olen pitkään haaveillut matkasta halki Yhdysvaltojen. Erityisesti haluan kulkea läpi ne aukeat paikat, jollaisilla on tärkeä rooli road-elokuvissa. Haluan tuntea jälleen tyhjyyden kauneuden, piiloutua monumentaaliseen maisemaan. Amerikan aroille sijoittuvaan rainaani tarvitaan tietysti musiikki. Sillä tosiasia on, että autoilu on hauskempaa kun jotain kuunneltavaa. Tämä soundtrack tulee koostumaan pelkästään amerikkalisesta musiikista. Dinosaur jr. on sellaista musiikkia, jota voisi automatkalla kuunnella. Etenkin Said the People on hyvin elokuvallinen. Se sopisi mainiosti johonkin elokuvaan, joka päättyy sopivan alakuloisesti. Se sopii myös tämän uutisviikon tunnelmiin minusta paremmin kuin hyvin.
Muita elämän ääniraidan pätkiä voi keräillä täältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jees, siinä oli avointen teiden tuntua ja preerian tuoksua.
Pari kertaa olen hurauttanut Nykistä keskilänteen ja suhannut siellä ylös ja alas. Länsirannikolla myös. Ainoa pätkä, joka on jäänyt maanteitse kokematta on Kalliovuorten länsipuolelta Las Vegasiin. Mutta jääköön ;)
Haaveet pitkistä matkoista ovat hyviä haaveita, sillä ne ovat toteutettavissa.
Olen itse ajellut New Yorkista Indianaan kerran, mutta seuraavaksi olisi mukavaa ajella suurin piirtein loput matkasta Kaliforniaan. Las Vegasista en niin välitä mutta aavikko noilla kulmin on komeaa.
Ajatus tuntuu tutulta. Yhdysvaltoihin en muuten halua, mutta nuo tiet. Niitä on tullut elokuvissa kuljettua ja väitöskirjassa ruodittua, mutta olihan mukava ajaa Monument Valleyn maisemissa. Biisikin on sopivan, tuota noin, grunge.
Lähetä kommentti