sunnuntai 18. lokakuuta 2009

tomua lentokentällä

Terveisiä lentokentältä. Ajattelin liittyä sunnuntaiklassikoiden pariin vaikka istunkin lentokentillä ja alumiinituubeissa, jotka kiitävät halki ilmojen. Valitsin Lightning Dustin uudelta levyltä laulun, joka minua kovasti lohduttaa tässä matkaamisen yksinäisessä maailmassa. Amber Webberin ääni on sellainen, että sitä ei voi unohtaa ihan helposti.
(Useampi tuhat kilometriä myöhemmin)
Lisäksi tämän Vancoverilaisen ryhmän musiikki on minusta haikean kaunista kuultavaa, joka sopii hyvin minun sunnuntaihin. Varsinkin tähän sunnuntaihin, jota venytin 22:lla tunnilla.


Vielä varmistaakseni, että Amber pääsee kuuluville laitan tähän laulun, joka alunperin sai minut ihastumaan tähän yhtyeeseen. Sen myötä ajattelin ruveta nuokkumaan hotellihuoneen sängyllä koittaen valvoa vielä hetken ennenkuin sunnuntaini lipeää pimeään. Hyvää Yötä.
Jos herään muutaman tunnin päästä keskellä amerikkalaista yötä voin kuunnella musiikkia täältä.

3 kommenttia:

lepis kirjoitti...

Tämäpä on esimerkillistä ja antaumuksellista sunnuntaiklassikointia! Matkan päältä soittelua ja vieläpä näin hyvällä tuotannolla. Kanadassa on paljon hyviä artisteja ja bändejä, joista ei valitettavasti täällä asti kuulla koskaan mitään. Tämäkin on mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Pidin ehkä enemmän tuosta ensimmäisestä kipaleesta.

Mukavaa reissua! Ja tuliaisiksi toivotaan jotain uutta ja mielenkiintoista musiikkia ;)

panu kirjoitti...

Kiitos, kiitos. Kanada on vähän yllättävä maa musiikin suhteen.

Tuima kirjoitti...

Pidin tuosta Castles and Caves -kappaleesta enemmän, mutta jotenkin moniulotteisempi tunnelma on ensimmäisessä valinnassasi. Laulaja todentotta maalaa hienosti tunnelmia äänellään ja tulkinnallaan. Kiitos esittelystä - ennestään tuntematon suuruus tämä bändi.

Hauskaa matkaa siellä jossain kaukana.