sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Reipas klassikko

Olen tässä muutamana sunnuntaina valinnut aika melankolisia klassikoita. Päätin tänään muuttaa hieman suuntaa. Mielestäni reipas pop-laulu voisi sopia tämän aamun tunnelmiin. Foo Fighters on Dave Grohlin luotsaama bändi, jonka hän perusti Nirvanan jälkeen. Itseasiassa ensimmäinen Foo Fighters albumi on oikeastaan Grohlin soolo, sillä hän muistaakseni soitti kaikkia instrumenttejä levyllä. Myöhemmin kokoonpano on muuttunut jonkin verran, mutta nyttemmin se on vakiintunut Chris Shiftlett-Taylor Hawkings-Nate Mendel-Grohl muotoon. Bändin musiikki on minusta hienosti rakennettua pop-musiikkia. Se tallaa tukevasti The Beatlesin, The Whon ja Ramonesin viitoittamalla tiellä tehden omansalaista kolmisoinnun variaatiota. Olkoonkin, että musiikki soitetaan raskaalla kädellä ja tukevassa haara-asennossa, on tämä minusta pirteää, huoletonta pop-musiikkia.
Useat heidän levyistään päättyvät upeaan, pitkään paisutteeluun, joita kuunnellessa tulee aina hyvä mieli. Valitsin tälle sunnuntaille yhden tälläisen poskettoman mahtipontisen 8-minuuttisen: Come Back. Biisin nimi myös kuvaa eilisiä tunnelmia Hong Kongin retkellä.
Muita sunnuntain pophelmiä löytyy täältä.

6 kommenttia:

Kari kirjoitti...

Tämä oli oikein hyvä. Biisiä en tuntenut, mutta minun makuuni sopivasti särähtävä kitara tuntuu aina passaavan.

Ari kirjoitti...

Jyrää kuin hirvi :D

Viides rooli kirjoitti...

Painavaa settiä, ja totta puhuen näkemykseni pirteästä, huolettomasta popmusiikista on hiukan erilainen... ;)

Tuima kirjoitti...

Aloin pitää tästä vasta lauluosuuden loputtua (vaikkei laulajassa mitään vikaa olekaan), muuten jätti aika kymäksi. Pirteää ja huoletonta pop-musiikkia? Niin, ehkä se raskaalla kädellä tukevassa haara-asennossa soitettu ei vastaa minunkaan käsitystäni ns. pirteydestä. Enrgiaa-antavaa se sen sijaan voi olla. Onneksi makuasioista ei tarvitse ja knnata kiistellä kuitenkaan :).

lepis kirjoitti...

Foo Fighters on jees. Tämä biisikin on jees. Silti siinä kaikuu liikaa Nirvanan jälkikaiut ja jotenkin se latistaa. En tiedä.

Tommi kirjoitti...

Foo Fightersia parhaimmillaan. Ja kyllähän tässä on Nirvana jo taakse jätettyä elämää. Kiitän tästä, kun oma klassikko jäi tarjoamatta serkun häistä toipuessa.