Suomi on hassu pieni maa. Siellä asuu hassu pikku kansa. Meillä on hassuja sanontoja, outoja tapoja, uunoja politiikkoja, hikisiä urheilijoita ja kummallinen kansallinen itsetunto. Joka vuosi kansa kerma hikoilee pienessä kivitalossa pienen pääkaupungin keskustassa ja vakuuttaa miten tärkeää itsenäisyys on. Loput kansasta tuijottaa sitä etäältä. Tämä top 5 on omistettu tällä kummajaisjoukolle.
1. Eppu Normaali: Suomi ilmiö (Akun tehdas, 1980)
2. Kolmas Nainen: Oi Suomen nuoria! (Ura, 1998)
3. Don Huonot: Verta, Pornoa ja Propagandaa (Verta, Pornoa ja Propagandaa, 1994)
4. Kollaa Kestää: Musti, Sotakoira (1978)
5. Ultrabra: Suosi ulkomaista (Kroketti, 1997)
Kiitos ja hyvää yötä. Menen nyt suon yli niin että heilahtaa!
5 kommenttia:
Itse kuuntelin itsenäisyyspäivän kunniaksi Juicen Valssaajaa konepajalla ja heti huoneeni ovelle ilmestyi alaston tyttö tanssahtelemaan.
Sen jälkeen kuuntelin Eppujen Urheiluhullun ja sitten lähdimmekin jo miehissä Suomi-paidat päällä höntsäämään. Voitettiin 3-1 sen jälkeen kun minä olin tehnyt hattutempun (ja siis samalla tuplasin tämän vuoden maalisaldoni).
Kyllä tässä päivässä jotain taikaa siis oli.
No toivottavasti et mennyt. Alkuperäiselle sanojalle kävi huonosti.
Katsantokannasta riippuen kapteeni Kaarnallehan kävi joko huonosti tai sitten oikein hyvin: kaunis on kuolla kun joukkosi eessä urhona kaadut taistellen puolesta maas.
Josta pääsemmekin varjolistan pariin; top-5 sotaa, armeijaa ja muuta kaunista käsittelevää laulua levyhyllystäni tahi oikeammin kovalevyltä.
1. Hector: Sota on kaunis
2. Briard: Fuck the army
3. Hassisen Kone: Fuhrerin puolesta
4. CMX: Hautalinnut
5. TeHo: Nuoret reservinvänrikit
Menin suon yli vain hengessä. Minusta Kapteeni Kaarna on sympaattinen hahmo. Moni tosielämän johtaja olisi ruvennut vastaavalla suolla huutamaan ja haukkumaan, muttei Kaarna. Kyllä kait Kaarnalle kävi hyvin siinä mielessä, että tuskin ammattisotilaalle on mikään häpeä kuolla tuomaalle. Se ikään kuin kuuluu työn kuvaan.
Tuo TeHo:n biisi ei kyllä ole ihan saman henkinen listan muiden biisien kanssa, mutta siitä huolimatta eh-do-ton helmi. Muistaakseni Mudhoney soitti komean verson tuosta fuck the armystä Helsingissä 1995. Tuntui hienolta.
pitänee muuten vasta tuohon sinun listaasi rakas kiekkoleijona.
Lähetä kommentti