On aika listata vuoden parhaat levyt. Koska mukaan mahtuu vain viisi levyä, ulkopuolelle jää kaikenlaista kiinnostavaa. Ja koska minulta on tietenkin jäänyt kuulematta yhtä ja toista, listalla ovat vain vuoden 2008 aikana ilmestyneet minua eniten ilahduttaneet teokset. Lista lienisi kovin erilainen, jos se koostuisi vuoden ”merkittävimmistä” levyistä tai milloin tahansa julkaistuista kokonaisuuksista, jotka vain ovat kuluneen vuoden aikana minua sattuneet miellyttämään eniten. Jotta lista pysyisi biisikannassa, kirjaan listaan myös jokaista levyä osuvimmin tai kiehtovimmin kuvaavan biisin. Sitten en sano muuta kuin hyvää seuraavaa vuotta.
1. Tom Morello The Nightwatchman: The Fabled City – “Rise to Power”
2. Von Hertzen Brothers: Love Remains the Same – “Spanish 411”
3. Neil Young: Sugar Mountain, Live at Canterbury House 1968 – “Last Trip to Tulsa”
4. Jacob Dylan: Seeing Things – “Valley of the Low Sun”
5. Neil Diamond: Home Before Dark – “Pretty Amazing Grace”
2. Von Hertzen Brothers: Love Remains the Same – “Spanish 411”
3. Neil Young: Sugar Mountain, Live at Canterbury House 1968 – “Last Trip to Tulsa”
4. Jacob Dylan: Seeing Things – “Valley of the Low Sun”
5. Neil Diamond: Home Before Dark – “Pretty Amazing Grace”
Lopuksi vielä ajankohtaan sopiva video: U2, New Year’s Day (live 2005)
4 kommenttia:
Noista olen kuunnellut ainoastaan Jacob Dylania ja levy oli kyllä kuunneltava.
Tom Morellon levyä ei voi ohittaa, ei jättää väliin (sivulta löytyy myspace-linkki...). Hänen eka soolonsa "One Man Revolution" on kenties vielä parempi. Se löytyy pelkällä The Nightwatchman -nimellä.
Morello on Rage Against the Machinen ja Audioslaven kitaristivelho, mutta soolona täysin toista maata: ei räminää, vaan ennen muuta sanomaa.
Kaverin poliittinen aktiivisuus paljastuu viimeistään osoitteesta axisofjustice.org
Aika harva levy on ohittamaton, mutta linkin kautta kuunneltuna Morello on sen verran kiinnostava, että voin levyn kuunnellakin kunhan saan sen kirjaston kokoelmista lainaan siiten joskus. Näytti olevan aika paljon varauksia.
Morello on aika yllätävä kokemus varsinkin, kun ajattelee miehen edellisiä musiikillisia projekteja. Sanoituksellisesti niissä ei ole mitään yllttävää. Jo Rage oli hyvin kantaaottavaa musiikkia.
Lähetä kommentti