Pomon viisi huippua

Vielä Springsteenin keikasta ennen kuin ryhdyn revittelemään tulevan Neil Youngin keikan kanssa...

Stadikalla soitetut biisit näkyvät tästä. Linkissä on oikealla laatikko, jossa on bändin jäsenille kirjattu biisilista. Siitä näkyy (ainakin minun tulkintani mukaan), että tarkoituksena oli soittaa myös Bobby Jean, River ja Because the Night. Hitto, olisivat kyllä kelvanneet. Kuultujen biisien lista on kuitenkin toisenlainen - ja toki sekin kelpasi minulle. Muutokset ovat Brucen kohdalla jokakeikkaisia, joten listassa voisi kai lukea mitä tahansa. Mutta sitten asiaan.

Keikalla kuultujen biisien top 5:

1. Youngstown - Nils Lofgrenin tyylikäs kitarasoolo (ja pularit). Todella upea biisi aliarvostetulta The Ghost of Tom Joad -levyltä. Biisiä seurasi oivallisena kitarointijatkumona Murder Incorporated.

2. Point Blank - koskettava ja yllättävä hetki ja lisäksi melko harvoin keikoilla kuultu River-albumin kipale..

3. Badlands - ainoa topviisitoiveeni, joka kuultiin keikalla; dramaturgisesti osuvassa paikassa... heti Born in the USAn jälkeen.

4. Out in the Street - että toisessa biisissä jo moinen tunnelma... kuka toinen artisti pystyy samaan... tai kuka toinen 58-vuotias artisti?

5. Born to Run - vielä uutta nostetta keikan loppuun; tätä ei olisi voinut soittaakaan muuta kuin encorena.

Helsinki-New Jersey all night long

Tommi ehdotti, että listaamme top5 eilisestä Brucen keikkasetistä. Tässä on minun:

1. Born to run

2. Rosalita 

3. Candy's room

4. Tenth Avenue Freeze-out

5. Hungry Heart

Kolme näistä olivat toiveitani, joita Pomo toteutti: Born to Run, Rosalita ja Candy's room, joista kaksi ensimmäistä olivat juuri niin vavahduttavia livenä, kuin olin toivonutkin. Candy's room ei jostain syystä tuntunut niin ihanalta, mutta kyllä se silti joululta tuntui. Tenth Avenue on vasta viime vuosina noussut suosikki biisieni joukkoon ja livenä se oli loistava "bailu" -biisi. Hungry Heart oli hieno yllätys heti setin alkuun. Jätin Santa Claus is coming to townin pois vaikka se olikin hykerryttävän hauska kohokohta. Me suomalaiset emme voi vastustaa, kun joku ulkomaanelävä kehuu joulupukkia suomalaiseksi.

Thanks, Boss.

Urheilu-uutisia

Pomon keikka tuli ja meni. Se oli hieno kokemus. Kolme tuntia soiton iloa. Siellä myös tuli todistettua, että olen Tommiin nähden huomattavasti vaikutusvaltaisempi. Tätä todistaa kiistatta toteutuneet toiveet (katso kaksi edellistä blogia) jotka päätyivät hyväkseni 3-1. Tosin meistä kumpikaan ei osannut varautua Santa Claus is coming to town:in tyyppisiin yllätyksiin. On siis hyvin perusteltua olettaa, että Bruce Springsteen lukee Yläviittä. Voisi kyllä kommentoida...

Pomon lumo

Otsikko on huolella valittu kiltti viittaus Tommin toisen idolin tuotantoon. En ole Brucea aikaisemmin elävänä nähnyt, joten listaan ne laulut jotka huomenna haluaisin kuulla. Olen tosin sitä mieltä, että muusikko ei ole jukeboksi ja lisäksi epäilen, ettei Bruce lue tätä Blogia. Ennen kuin listaan kerron pienen anekdootin kaukaiselta 80-luvulta. Ollessani vaihto-oppilaana Indianassa huoneeni seinällä roikkui Springsteen juliste (Born in the USA:n kansikuva). Muistaakseni alkusyksystä Pomo oli tulossa Indianapolikseen keikalle (toista kertaa vuoden sisään) ja yritimme saada liput, mutta ne myytiin alle puolessa tunnissa loppuun. Silloin harmitti. Mutta huomenna ei.

1. The River (The River, 1980)

2. Rosalita (Come out tonight) (The Wild, the innocent & the E street shuffle ,1973)

3. Racing in the streets (Darkness in the edge of town, 1978)

4. Born to run (Born to run 1975)

5. Candy's room (Darkness in the edge of town, 1978)

Toiveita Pomolle

Bruce Springsteen konsertoi bändeineen huomenna Olympiastadionilla. Viimekertainen keikka Suomessa oli niin komea kolmituntinen, että mitään ei olisi toivonut lisää. Tai kyllä sentään jotain: jokunen toivebiisi jäi uupumaan.

Kun nyt mietin, mitä toivoisin keikalla kuulevani, niin vaihtoehtoja topvitoseksi on useita. Jos Pomo päräyttäisi Darkness on the Edge of Town -albumin läpi kokonaisuudessaan, minua ei harmittaisi yhtään. Yksi toive minulla on kuitenkin ylitse muiden. Sitä tuskin keikalla kuullaan, mutta asetan sen ykköseksi. Kakksobiisi on minun ja vaimoni yhteinen toive.

1. Lost in the Flood (Greetings from Asbury Park, N.J., 1973)
2. Atlantic City (Nebraska, 1982)
3. Thunder Road (Born to Run, 1975)
4. Racing in the Street (Darkness on the Edge of Town, 1978)
5. Badlands (Darkness on the Edge of Town, 1978)

Muuttolista

En halua ottaa  mitään vastuuta tai kunniaa tommin muuttoon liittyvästä listata. Tosiasiaon, että olen noudattanut seuraavanlaista muuttorituaalia: Kun muutto tapahtuu, stereot ovat viimeisten pakattavien tavaroiden joukossa. Ennenkuin stereot erotaan valtakunnan verkosta, soitetaan Queen:in Leaving home ain't easy. Kun omaisuus on kannettu sisään uuteen asuntoon, kytketään stereot ensin toimintakuntoon ja kaiuttimista kajautettaan Madness:in Our House. Tämän tradition opin omalta isoveljeltäni (tosin isoveljeni on soittanut tulobiisinä jonkun muun kuin minun valitsemani). Olen myös koettanut tätä ikiaikaista riittiä siirtää Tommille ja se lienee innoittanut Tommin viimeisintä listaa.

Kahdella biisillä ei vielä Top 5 listaa valmiiksi saada. Ei hätää, eiköhän tuohon kolme sopivaa muuttolaulua mukaan saada.

Ensimmäinen tästä kolmen toppauksesta on itse asiassa toiminut Madness:in vaihtoehtona muuttorituaalissa riippuen muuttomiehen mielentilasta. The Cinematic Orchestra on minulle ihan uusi tuttavuus, mutta to build a house sopii tähän listaan, kuin rakko muuttomiehen kämmeneen. Melankolisen sävynsä vuoksi saatan tulevissa soittaa sen toiseksi viimeisenä lähtöbiisinä. Jostakin tämä Waits:in laulu itsensä listalle änkesi. Se sopii hyvin tunnelmansa takia tuon edellisen perään. Ehkä alitajunnassani tunnen muuttamisen haikeaksi puuhaksi. Tiedän sen kokenuksesta myös rasittavaksi.

1. Queen: Leaving home ain't easy (Jazz 1978)

2. Madness: Our House (The Rise & Fall 1982)

3. Crosby, Still, Nash & Young: Our House (Déjà vu 1970) 

4. The Cinematic Orchestra: To build a Home (Ma Fleur 2007)

5. Tom Waits: Come On Up To The House (Mule Variations 1999)

Koti

Nyt on viimeinen ilta Kokemäellä. Siis viimeinen ilta asukkaana täällä. Minkäänlaisesta hikeudesta ei ole tietoakaan. Muutto kuitenkin ajaa kirjaamaan topvitosen, jonka aiheena on koti. Huomenna matkaan toiseen kaupunkiin ja olen siitä iloisehko. Se tuskin kuitenkaan näkyy (tai kuuluu) listassani. Laulujen näkökulmat kodista eroavat toisistaan suuresti. Ykkönen sentään tuo mukaan kunnon paatosta. Ja siihen yllyttänyt leffakin on varsin mainio.

1. Mark Knopfler: Going Home (Theme from the Local Hero) (Local Hero Soundtrack, 1983)
2. Metallica: Wherever I May Roam (Metallica, 1991)
3. Radiohead: Subterranean Homesick Alien (Ok Computer, 1997)
4. Neil Young: Homegrown (American Stars ‘n Bars, 1977)
5. Iggy Pop: Home (Brick by Brick, 1990)