Maailman piti eilen päättymän liekkimereen,
kuten suuri kirja jonkun mukaan ilmoittanut oli. Mutta katso,
21. toukokuuta 2011 emme vielä päässeet maaliin.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi hyvin, sillä kaikki ei ole.
Alamäki on ollut pitkä, ja sen liukuvuuden takaamiseksi
lähtivät aluksi yhdet, sitten toiset, kolmannet ja kaikki.
Kaikki eivät ole hyvin.
Tämä maailmanloppu
pakottanut kiertonsa tuntumaan elämältä.
Tuossa se tuijottaa itseään peilistä, iloitsee
vallattuaan meidät näköisekseen.
Me etsimme todistusta pinnan syvyydestä
ja olemme olevinamme, lupaamme
rahasta syödä sanamme
niin pian kuin se on mahdollista.
Menkää kotiinne,
tämä maailmanloppu ei lopu.
Sanomalehti on parasta sytytyspaperia.
Olkaa niin hyvät,
Rage Against the Machine: Sleep Now in the Fire
(The Battle of Los Angeles, 1999)
Muut loppun alkua povaamattomat laulut saattavat olla täällä.
lauantai 21. toukokuuta 2011
Maailmanloppu saa jatkua
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
hyvää viimeisen ajan musiikkia, Islannissa oli illalla tulivuorenpurkaus....
"no money was harmed" Komea loppukaneetti. Muistan, että aikoinaan tämä levy oli pienoinen pettymys, mutta tarvii varmaan kuunnella pitkästä aikaa uudestaan.
Ihanan angstista eli pidän.
Näin vihainen musiikki rauhallisena aamuna ei miellytä, mutta kappaleen raivoenergian tunnistaa kyllä, siitä pisteet.
Biisistä huokuu hurja raivo ja villi vimma, eikä sen ymmärtämiseen tarvita minkäänlaista videota. Kuvallinen anti on toki tarkoin mietitty talousmahdin mekkaa esittelevine pätkineen ja tietovisan kysymyksineen, jotka alleviivaavat maailmassa vallitsevaa epäoikeudenmukaisuutta. Pidin kappaleesta, erityisesti loppuosassa yläkanttiin vinkuvasta kitarasta, joka herättää kuolleetkin unestaan.
Tämähän on totta! Siinä sen oivallisuus piilee. Hyvä biisinäkin.
Ari, niin on. Ja Islanti, joku jättegyll siellä taas purkautui. Mutta edes riiston kierron lopuksi se ei riitä, vaikka lentokoneiden hetkellinen massa pitäminen hyvää tekisikin.
Panu, naulan kantaan tuosta loppulauseesta. Itse laulussa komein on kohta: "For it's the end of history/ It's caged and frozen still/ There is no other pill to take/ So swallow the one/ That made you ill."
Susu, angsti oikeaan paikkaan/kohteeseen on aina paikallaan. Aina.
Tuima, olisit edes kommentoinut tekstini "välisoittona" olevaa runohdusta.
Viides rooli, videota ei tosiaan tarvita, joskin onnistunut sekin on. Vai että "herättää kuolleetkin unesta" :) Saattaapa tuo herättäännii.
Lepis, tämä on valitettavan totta.
RATM, yes! Tämä natsaa minulle paremmin kuin REM. Mahtava video!
kyllä harmittaa kun ei aikanaan tullut nähtyä näitä livenä.
No kommentoidaan. Runo(hdukse)ssa kulkee minun luvussani rinnan syklisyys (kaksi ekaa säettä ja toiseksi viimeinen) ja syvyys tai ikemminkin syvyyden /syvällisten merkitysten etsiminen. Maailmanloppu on runossa pinnallisuutta, sitä mistä syvyyttä ei löydy. Peiliin tuijottaminen korostaa narsismia.
Vihainen runo, josta en hirveästi pitänyt. Syynä ei ole vihaisuus vaan se, että toivoisin sitä hieman hiotummaksi, lisää ironiaa ehkä? Aivan samoin kuin kappaleessa, myös runossa kuuluu raivo. Mietin etenkin kohtaa olemme olevinamme, siihen toisenlainen ilmaus tai pois kokonaan.
Uuvana, minä näin herrat Ruisrockissa 1996, mutta en tajunnut heistä silloin mitään. Ehkä syynä oli odottamani seuraava esiintyjä: Neil Young.
Tuima, kiitos. Olet oikeassa. Kikertämällä syntyy harvemmin kiinnostavaa. Vaikkakaan raivossa ei sinänsä ole mitään vikkaa.
No niin, hehe, tuo edellinen vastaus vasta hauska onkin. Vaimo on gmailissa samaan aikaan, joten nyt meni jostain syystä kommenttini hänen piikkinsä. (En ole hommannut sihteeriä vastaamaan...)
Sihteeri olisi sulava suuren maailman tapa torjua epämieluisa arvio :). Runo ei ole epäkiinnostava, mutta saisit siitä paremmankin, keskeisajatus näet on kiinnostava.
Lähetä kommentti