AC/DC on pikkupoikien klassikko. Sitä on turha yrittää muuksi selittää. Mikään muu orkesteri ei ole yhtä massiivisesti kyennyt tai tohtinut kierrättää laulujensa sanoituksissa seksuaalisia metaforia, jotka eivät enää ole metaforia, vaan kiteytyneitä, suoria majesteettisia väitteitä tai pyyntöjä. "Let’s Get It Up", "Hard as a Rock", "Let Me Put My Love in to You" jne. Kyse on koulupoikahuumorista, jota ei voi ottaa tosissaan – ei esittäjä eikä kuulija. Siinä onkin aaceedeeceen salaisuus, niin, ja tietysti Angnuksen tarkoissa, terävissä riffeissä, jotka ovat kaiken perusta. Mutta… Brian Johnson ei laulajana pärjää Bon Scotille. Siksi klassikkovalintani on "Touch Too Much", joka löytyy orkesterin lajissaan täydellisyyttä hipovalta albumilta Highway to Hell (1979). Ja tämäkin biisi kertoo sitä samaa tarinaa. Oikein komeasti, toki.
Muut klassiset koskettelut löydät täältä.
Muut klassiset koskettelut löydät täältä.
5 kommenttia:
Ab fab!
Pure gold
koulupoikahuumoria parhaimillaan. Loistava valinta.
Aavikkolaiset viikkojen vaelluksen jälkeen taas linjoilla...
Mutta ei tää nyt millään.
Your article is incredibly useful.Everyday your diary inspire Pine Tree State heaps deal and helped to develop one thing new like I actually have developed a brand new app spotify premium free pc this is often great and pleasant.Thanks for the awe-inspiring posts , please keep updated frequently.
Lähetä kommentti