Otan Joulun hieman kevyemmin tänä vuonna kuin rakas kolleegani Tommi. Ostin viikonloppuna Dylanin ensimmäisen (ja luultavasti viimeisen) joululevyn. Bob raakkuu mukavasti läpi vanhoja klassikoita ihan viihdyttävästi. Jouskosta nousee esiin kuitenkin aivan loistava helmi. Se tuo mieleeni sellaisen joulun, jonka joskus haluan viettää. Haluaisin viettää jonkinlaisen bilejoulun, jolloin ei tarvitsisi välittää turhista lahjoista ja muista hörhötyksistä. Voisi keskittyä rauhassa hyvään ruokaan ja soppaan. Bob vetää bändinsä kanssa Must be Santa biisi sellaisella kolmen tequilapullon mariachimeinigillä, että siinä on kuuraparrallakin parta huurussa olut vaahdosta. Video on myös sopivan sekava. Loivaa Joulua!
Ja muut glögiaineet löytyy
täältä.
10 kommenttia:
Jep. Jopas oli video. Toimihan tuo ja biletysbiisiksikin toimii ainakin hetken. Mikä ettei :-)
No aikapa pirskeet. Kyllähän tuollaisen joulun viettäisi ainakin kerran elämässä:-)
Olipa hyvä. Onko tämä tuorekin levytys?
Sir Bobin uutukainen yllätti minut totaalisesti. Tämä oli todella onnistunut joulubiisi videota myöten. Siitä tulikin mieleeni Beastie Boysin video Fight for Your Right to Party. Siitähän tässäkin oli kyse. Eikä Bob edes rääkkynyt tai raakkunut, kuten pelkäsin. Hyvä Panu! Loivasti vaan. Tässä ovat oikeat ainekset.
Ai niin, vielä: tulisipa meillekin tänä vuonna kuvassa poseeraava pukitar.
Beastie Boys vertailu on hyvin onnistunut. Levy on tosiaankin tämän vuotista satoa, Kari.
Pukitar (Betty Page) muuten esiintyy Dylanin levyn sisäkannessa.
Olipahan hengästyttävät bileet! Joulusiivoukseen tämä antaa vinhaa vauhtia.
Täytyy myöntää, että ennakolta ajatus Bob Dylanista ja joululauluista ei tuntunut mahdolliselta, mutta kyllä tämä ainakin vakuutti. Videokin oli mainio.
Mukavan vauhdikasta joulua! Auttaisiko menoon, jos hankkisit tonttulakin alle samanlaisen peruukin kuin Bobilla?
Voishan se peruukki tuoda oikeanlaista rötvä-uskottavuutta.
Mutta ennemminkin Eye of the Tigerin tahdissa. Valitettavasti.
Lähetä kommentti