Kun ensimmäisen kerran osallistuin Sunnuntaiklassikoihin, en tarjonnut Stevie Wonderia, vaan The Rolling Stonesin version Bobby Womackin laulusta ”It’s All Over Now”. Tälläkin kerralla heitän peliin Rollarien coveroiman sävelmän. Mutta annan ensin alkuperäisen puhua omasta puolestaan. Stevien laulu on vuodelta 1968.
Rollarit tallensivat laulun vähän yli neljäkymmentä vuotta sitten heinäkuun kolmantena 1969. Samana iltana Brian Jones hukkui epämääräisissä olosuhteissa omaan uima-altaaseensa. Sanoitus saa uuden, entistä traagista paljon traagisemman merkityksen. Ja vaikka tarkoitukseni ei ole kummemmin verrata Wonderin ja Rollareiden esitystä, totean, että Wonderin laulu on upea, mutta minuun vetoaa enemmän räyhäkkäämpi sovitus, josta on jätetty siirappiset orkestraatiot pois. Valitettavasti ”videossa” laulu loppuu kesken. Onneksi Mick Taylorin komea kitarasoolo kuitenkin on mukana. Laulu löytyy hifistin esittelemän sinkun (joka löytyy myös omasta Rollarisinkkujen vajaasta kokoelmasta) lisäksi myös levyltä Metamorphosis (1975). Sen versio on kuitenkin lyhyempi ja kurjempi siksi, että kitarasoolosta on siinä vain rippeet.
Rollarit tallensivat laulun vähän yli neljäkymmentä vuotta sitten heinäkuun kolmantena 1969. Samana iltana Brian Jones hukkui epämääräisissä olosuhteissa omaan uima-altaaseensa. Sanoitus saa uuden, entistä traagista paljon traagisemman merkityksen. Ja vaikka tarkoitukseni ei ole kummemmin verrata Wonderin ja Rollareiden esitystä, totean, että Wonderin laulu on upea, mutta minuun vetoaa enemmän räyhäkkäämpi sovitus, josta on jätetty siirappiset orkestraatiot pois. Valitettavasti ”videossa” laulu loppuu kesken. Onneksi Mick Taylorin komea kitarasoolo kuitenkin on mukana. Laulu löytyy hifistin esittelemän sinkun (joka löytyy myös omasta Rollarisinkkujen vajaasta kokoelmasta) lisäksi myös levyltä Metamorphosis (1975). Sen versio on kuitenkin lyhyempi ja kurjempi siksi, että kitarasoolosta on siinä vain rippeet.
5 kommenttia:
Olen aina rakastanut Stewie Wonderin ääntä, joka on tosi sielukas!
Ja Rollarit: legendoja hekin!
Rollareitten versio oli himpun verran parempi, mutta kaiken kaikkiaan meinasin tulla hulluksi, kun koko ajan hoettiin I donät know why I love you, baby... Jestas, mitä väliä sillä, jos rakastaa niin rakastaa.
Huh.
Molempi parempi.
Susu, jaestas sentään, jos ei tiedä, niin yksi tapa on valittaa niin kauan, että joku kertoo vastauksen. Toisaalta joku voi myös tulla lyömään pampulla, jos valitus jatkuu liian kauan. Minusta tämä on silti hieno biisi nimenomaan esitysten vuoksi. Niin ja biisihän on Stevie Wonderin käsialaa. Siitä voisi keksiä epäkorrektin vitsinkin, miksi hän toistaa laulussaan tuota... mutta nyt täytyy mennä :)
Sähäkämpi voitti. Tosin tuota Wonderin esitystä en ole ennen tainnut kuullakkaan.
Ja vähän samaa mieltä Susupetalin kanssa tuosta rakastamisesta.
Lähetä kommentti