sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Piru on irti

Charlie Daniels on perusamerikkalainen punaniska, joka äänestää republikaaneja eikä usko evoluutioon. Se ei minua haittaa, sillä kantrimusiikkia on vaikea kuunnella, jos ottaisi konservatiivisten amerikkalaisten ajatukset tosissaan. Danielsin Devil went down Georgia on tarttuva, taiturimaisesti soitettu Faust-tarinan muunnelma, jota ei voi naama maitonäkkärillä kuunnella. Tarinan Johnny tietysti soittaa pirun suohon ja vanha vihtahousu joutuu poistumaan Georgiasta häntä koipien välissä.
Tämän biisin olisi pitänyt päätyä myös taannoiseen Johnny top vitoseen...

Muita pirullisia klassikoita löytyy täältä.



Olen pahoillani, että onnistuin valitsemaan youtube videon, joka näkyy vain jos roikkuu amerikkalaisen proxy-serverin kautta netissä (yksi näitä Kiinassa asumisen iloja). Laitan tässä toisen version, joka toivonmukaan näkyy myös Suomessa.

9 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Jostain countrystä pidän mutta tästä vähän vähemmän,muutenkin tässä ikäänkuin puhuttiin enemmän kuin laulettiin.

Ink Narrative kirjoitti...

En tunne miestä ja biisikin oli jäädä kuuntelematta, kun on näköjään tekijänoikeusseikkojen vuoksi kielletty Suomessa :) Löysin sen Opryssä tehtynä konserttitaltiointina. Reipasta menoa!

Tuima kirjoitti...

Kävin myös kuuntelemassa tuon Opry-taltioinnin. Hurjaa menoa ja aivan mainio!

panu kirjoitti...

pahoittelut näistä tekijänoikeussotkuista. Toivottavasti linkitin videon joka näkyy myös Amerikan ulkopuolella ilman amerikkalaista proxia...

SusuPetal kirjoitti...

Jess, tämä on just hyvä!

Ari kirjoitti...

Yalelian kanssa samoilla linjoilla.

Viides rooli kirjoitti...

Oi, suuri salainen rakkauteni: kantrimusiikki! Tämähän kelpasi komeasti, kiitos! Vauhdikas meininki Charlie Danielsilla ja bändillään, eikä minua haittaa piiruakaan, että tarinaa isketään välillä puheen keinoin.

Huikea synonyymi muuten paholaiselle, vanha vihtahousu. Vanhan kansan sanonnoissa on ruutia. :)

timbut kirjoitti...

Noh, olihan menoa.

Fire on the mountain, run boys, run.
The devil's in the house of the risin' sun.
Chicken in the bread pan, pickin' out dough.
"Granny, does your dog bite?"
"No, child, no."

Puriko koira, tehtiinkö diili -- jäi epäselväksi, vauhti oli niin hirmuinen.

Anonyymi kirjoitti...

Country ei valitettavasti iske missään muodossa. Ei vain musiikki, vain jotenkin koko paketti sen ympärillä on minulle ihan liian vieras, ja tuo jo mainitsemasi überkonservatiivisuus ei auta asiaa, sekun on minusta oikeasti todella pelottavaa. Kunnioitan jokaisen uskoa, mutta ihminen joka vieläkin kieltää evoluution kulkee kyllä silmät kiinni tässä maailmassa, koska siinä ei ole uskomisesta tai ei-uskomisesta kysymys vaan ihan jostain muusta.

Anteeksi jos tuli jotenkin negatiivissävyinen kommentti, se ei ollut tarkoitus ollenkaan . Minua vaan tämä kantrihomma vähän pelottaa. :P