Ajattelin seurata aikaani ja kunnioittaa naistenpäivää viikon myöhässä. Kunnioitukseni naisia kohtaan ajattelin osoittaa rustaamalla top vitosen naismuusikoiden biiseistä ja jättää sen lähettämättä kahtenasatana tekstiviestinä vetyperoksidi blondille.
Itseasiassa todellinen syy tähän listaan on Amber Webber. Hän laulaa varsin omalaatuisella äänellä Lightning dust ja Black mountain -nimisissä kokoonpanoissa. Ihastuin ääneen lähes heti, kun sitä kuuntelin työkaverin suosituksesta. Viimeisen viikon olen ahkerasti kuunnellut Amberin värisevää ääntä. Naisten osuus rock-musiikissa saisi tasa-arvovaltuutetun itkemään virka-auton takapenkillä, jos joku tilaston asiasta laatisi. Pikainen vilkaisu omaan levyhyllyyni todistaa tätä kylmää tosiseikkaa; rock on nuorten miesten pätkätyötä, joka useasti päättyy kuuden jalan syvyydessä. Useimiten naisen rooli on kovin perinteisesti mikin ja styrkkarin välissä taustalaulajana. Ja myönnän: en ole erityisesti suosinut naisartisteja, kuten pikkuveljeni jonka levykokoelma jossakin vaiheessa koostui lähes ainoastaan naisartistien teoksista. En ole varma mikä veljeäni moiseen ajoi, mutta yhtä kaikki omissa kokoelmissa on vähän naisten musisointia. Hetken mietinnän jälkeen oli kuitenkin helppo löytää viisi kovaa kimmaa ja kaunista biisiä levyjeni lomasta. Jo yllämainitun Amberin lisäksi valitsin tähän listaani Janisin, jonka ääni ja elämä saa vanhemmankin rock-konstaapelin ihokarvat elämään. Arethan (pelkkää respektii meikäläiseltä), Mariannen ja Sherylin. Marianne Faithfullin raakkumisessa on sitä samaa kovan elämän tuomaa sointia kuin Johnny Cashillä. Se vain yksinkertaisesti vie jalat alta. Sheryl on kyllä vähän höyhensarjalainen tällä listalla, mutta varsinkin listatussa biisissä Sheryl kuulostaa varsin hunajaiselta. Ei sitä muita perusteluita sitten oikeastaan tarvita. Ai Niin: Yoko Ono ei milloikaan tule kuulumaan naisartistisuosikkeihini.
1. Lightning dust: Castles and Caves (Lightning dust)
2. Janis Joplin:Mercedes Benz (Pearl)
3.Aretha Franklin: (You make me feel like) a natural woman (Lady Soul)
4. Marianne Faithfull: The Ballad of Lucy Jordan (Broken English)
5. Sheryl Crow: All I wanna do (Tuesday night music club)
3 kommenttia:
Hyviä ovat listasi naiset. Jostain syystä nuo naisartistit eivät ole minuunkaan kolahtaneet samoin kuin pikkuveljeesi, joka taisi olla kiinnostunut erityisesti levyjen kansitaiteesta... Itse olen ostanut vain yhden levyn kannen perusteella. Jääköön sanomatta, että se oli Debbie Harryn levy. Palaan oman listani kanssa areenalle piakkoin. Sitä ennen pyöräytän toisen listan, joka on vaivannut mieltäni - jopa naisia enemmän.
Erityisen ylpeä olen noista hyperlinkkien käytöstä.
:)
Pikkuveljeni on aina ollut enempi visuaalisen kuin audio -kulttuurin ystävä. Toisaalta Susan Hoffs:in kuvaa katsellessa voi ymmärtää joitakin pikkuveljen valintoja musiikin suhteen.
Lähetä kommentti